Historiaa

Totta vai tarua?

Vanhan lystikkään tarinan mukaan Nilsiä-nimi syntyi, kun ensimmäiset perhekunnat vaelsivat Nilsiän rannoille nähden komeat mäntykankaat, muistui heille mieleen leivän jatke - pettuleipä. Siitä kävivät perhekunnat pettua vuolemaan. Läntisiltä harjuilta huudettiin kaakkoon ja etelään jääneille "Minä nilsin tiällä, kuavi sinä siellä". Näin luoteisen harjun asukkaita olisi alettu kutsua nilsiäläisiksi ja kaakkoon jääneitä kaavilaisiksi. Toisen teorian mukaan Syvärinjärven rannalla olisi asunut Nils-niminen mies, hänen mukaansa oli Nilsin talo, sittemmin Nilsin kylä ja pitäjä. 1561 veroluettelossa löytyy Nilsiä-niminen erämaa-alue. Saamenkielessä "nilos" on sileä kallio ja nimi voi olla johdannainen tästäkin, onhan kallioita Nilsiässä näkyvillä vuorilla paljonkin. Tieteellistä vahvistusta ei näistä ole, joten nimen historia jäänee mielikuvituksen varaan.

Nilsiän kunta perustettiin vuonna 1869 ja kaupunki Nilsiästä tuli vuonna 1998. Nilsiä liitettiin Kuopion kaupunkiin 1. tammikuuta 2013. 

 

Menneisyyden merkkejä ja numeroita

Kaukaisin merkki historiasta on Tahkolahden rannasta löytynyt mammutin poskihammas vuonna 1873.

1595 solmitun Täyssinän rauhan rajamerkit merkittiin Pisanvuorelle.

1775 kuningas Kustaa lll suoritti lääninjaon ja perustettiin Savo-Karjalan lääni. Kuningas esitti maaherran residenssiä Nilsiään, mutta läänin pääkaupungiksi tuli Kuopion kirkonkylä.

1769 Nilsiä kappeliseurakunnaksi

1816 perustettiin Nilsiän kirkkopitäjä

1817 herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen muutti Nilsiään (1817-1852)

1869 Nilsiästä itsenäinen kunta

1800-luvun loppupuolella Nilsiän kunnassa asui yli 18 000 hlöä. 1973 Nilsiän emäpitäjästä hakeutui suurempia hallintoyksikköjä. Juankoski vei mukaansa Säyneisen ja Muuruveden teollisuuspaikkakuntana. Muuruveden kunnan kylistä Niinimäki, Pieksä ja Murtolahti jäivät Nilsiään lisäten maatalousvaltaisuutta entisestään.

Sotien jälkeinen asutus lisäsi huomattavasti maatilojen määriä.

Nilsiälle merkittäviä olivat vesiväylät, 1860 rakennettiin maantie Kuopiosta Nilsiään. Merkittävä liikenneväylä oli myös Saimaan kanavalta alkava syväväylä Nilsiän Kuuslahteen.

"Nilsiäläinen rauta-aika" oli 1746-1930 Nilsiän reitin vesistön varrelta malmia Juankosken ruukille.

1968 Tahkon perustamisesta 1970-luvun alkuun Nilsiän kunta satsasi Tahkovuoreen. 1976 kunta perusti Nilsiän Teollisuuskylä Oy:n ja kylälle nousi seitsemän uuta teollisuusyritystä, mm. vaatetustehdas Turo Oy.

1970-luvun puolivälistä alkaen Nilsiän kunta on ottanut osaa matkailun kehitykseen ja matkailuinvestointeihin, esim. maanhankinnassa, kunnallistekniikan rakentamisessa. 1980-luvulla matkailusta oli muodostunut merkittävä kulmakivi Nilsiän kunnan taloudelle ja kasvulle.

Tahko

1966 kartoitettin Tahkomäen ja Kinahmin laskettelumahdollisuuksia

1967 Nilsiän Matkailu Oy alkaa laskettelukeskuksen rakentamisen Tahkomäen palaneelle aukiolle.

1968 Tahkovuoren laskettelurinteet ja hiihtohissi otetaan käyttöön

1971 loma- ja kongressihotelli valmistuu

1978 hiihtokeskuksesta Nipas-Sport ja hotellista Nipanen

1990 Uusi rinnealue (nykyinen) otetaan käyttöön, tuolihissi käyttöön. Hotelli Ukkotahko avataan.

1991 Uusittu hotelli Tahko valmistuu. Nipas-Sport konkurssiin.

1994 Alppilukion toiminta alkaa

1995 Länsirinteet avataan.

1998 Nilsiän kunta ostaa golfkentän maat. Tahko Golf Oy aloittaa ensimmäisen golfkentän rakennustyöt. Ratsastuskeskus Tahko-Areenan rakennus alkaa.
2000 avataan golfkenttä kokonaisuudessaan

2002 veneilyväylä Tahkolle avataan

2003 valmistuu Piazza Tahko Chalet Oy:n rakennuttamana

2007 Tahkon Tähti liikekeskus avataan. Hotelli Nipas-Tahko puretaan.

2008 uusi golfkenttä ja Golden Resort valmistuvat. Tahkolahden silta käyttöön.

2013 toteutuu Nilsiän ja Kuopion kuntaliitos.

 

Lähde: Meidän Tahko, Markku Rimpiläinen, Jukka Pelkonen. Nilsiä, Jorma Komulainen, Eino Kinnunen.

 

Powered by Aava 3